Masistelen kotona, syön suklaasuukkoja sen sijaan että menisin salille, mutta kun oon vieläkin flunssassa, kokeilin perjantaina mennä ja syke hakkas niin korkeella eikä laskenu millään ja oli super huono-olo monta tuntia sen jälkeen niin päätin etten halua tänään samaa fiilistä.
En nyt taas tiedä mikä mulla on, joku turha kevätmasennus ja sit ei kuitenkaan. Torstaina on coctail-tilaisuus mihin mun täytyis keksiä vaatteet ja mulla on superkamala kriisi kun mikään ei näytä hyvältä. Jos löytyy mekko niin puuttuu kengät saakeli ja jos haluan tietyt kengät ni ei sovi mekkoon.
Viikonloppu oli tosin ihana, lauantaiaamun vietin ulkona rastimiehenä kisoissa, käytiin äitillä syömässä superpäivällinen ja illaksi menin juomaan viiniä ja pelaamaan ristiseiskaa tyttöjen kanssa ja sunnuntaina vaan löhöiltiin. Oon onnistunut pitämään pääsykoepaniikin sisälläni ja syrjässä mut sieltähän sen taas hiipii pikkuhiljaa. Myös ekaa kertaa vappu ei nappaa mua yhtään. Jos en sais viettää sitä parhaassa seurassa niin jäisin oikeesti kotiin kiskoon masennusmunkkeja niin et napa halkeis. Mua stressaa mun coctailmekottomuus. Mun on ehkä pakko marssia huomenna sitten kuitenkin kauppaan ja rukoilla että eteen astelee alennuksessa oleva superkaunis pikkumusta tai vaiks hitto räikeen punanen, ihan se ja sama kunhan nyt vaan olis joku fiksu mekko. Jenkeissä oli niin huumaavan ihana mekkokauppa mutta mulla ei ollut tarpeeksi aikaa että olisin löytänyt täydellisen mekon, mun sydän mahdollisesti itkee verta vielä monta viikkoa tämän takia. Laskin myös että tästä kuusta elokuuhun niin tulee olemaan 5-6 juhlat joissa tarviin siistiä mekkoa.
Ihan sama, mä keitän teetä ja katson jotain hömppää ja meen nukkuun jotta herään aamulla lukemaan. Ah tätä ahdistavaa kevättä.
